Tanaan on siis viimeinen ilta ilman niita kahta, huomenna ollaan viimein kaik yhes koos! Minusta ette ookaan hetkeen mitaan kuulleet, koska ei ole oikeastaan ollut ihmeempaa kerrottavaa. Ollaan elelty taalla Teija ystavani kanssa ihan perusarkea. Teijan Jason oli viikon kotona ja eilen lahti takaisin kaivoksille. Niille jotka eivat tieda: Teijan aviomies tyoskentelee kaivoksilla kaksi viikkoa putkeen ja on sen jalkeen aina viikon kotona, kunnes lentaa taas autiomaahan toihin.
Mina oon kaynyt toissa ja mun tunteja on lisatty. Talla viikolla teen jo aika lailla tayden viikon, 35h taitaa tulla viikon pituudeksi. Tyopaivat on menneet aika haipakkaa viime aikoina, kun mulle opetettiin viime viikolla kassan kaytto. Siita asti oon koko ajan ollut tiskin takana palvelemassa asiakkaita. Oon loytanyt itsestani asiakaspalvelijan: kummasti vaan jaksan olla hyvantuulinen ja hymyilla asiakkaille koko pitkan paivan. Suurin osa meidan asiakkaista on onneksi mukavia ja hyvantuulisia. Keskella paivaa on ihan mieleton kiire, kaikki tulee yhta aikaa hakemaan lounasta ja meidan pikkuleipomo on ihan taynna ihmisia. Tuolloin tiskin takana voi hyvinkin olla 6 tyttoa palvelemassa asiakkaita ja meilla on vain kaksi kassakonetta. On meinaan melko hassakkaa, kun jokainen yrittaa nopeasti lyoda hinnat kassaan ja viela muistaa mita ostos maksoi, koska toinen lyo jo hetken kuluttua uuden hinnan samaan kassakoneeseen. Mutta taytyy sanoa, etta nyt olen viihtynyt siella paljon paremmin, asiakaspalvelu on ollut erittain mukavaa. Oon tosin ollut aika poikki aina toiden jalkeen, tallain muutaman vuoden istumatyon (ja puolen vuoden sohvalla istumisen) jalkeen seisomatyo tuntuu jaloissa. Ja tiskin takana ollessa tulee kaytannossa kaveltya koko paiva kun husaan tiskilta kassalle ja edes takaisin tiskilla hakemassa oikeita patonkeja ja leivonnaisia.
Ilmat on alkaneet lammeta. Mun tyovaatetukseen kuuluu mm. mustat housut ja t-paita: talla hetkella ainoat mustat housut on pitkat farkkulegginssit jotka alkaa tuntua aika ahdistavan kuumilta. Syon lounaan joka paiva puistossa ja tekee mieli heittaa vaatteet pois siksi aikaa. Pitanee varmaan kayda shoppailemassa lyhyemmat tyohousut. Mutta muuten nautin taysin rinnoin lampimista saista! Minusta on ihanaa kun on kuuma, myos illalla. Toivottavasti en tarvitse pitkahihaista pitkaan aikaan.
Rannalla en ole muuten vielakaan kaynyt. Viime lauantaina nain ekaa kertaa meren kun kavimme Teijan ja Jasonin kanssa Fremantlessa kiertelemassa. Fremantle on pieni kaupunki (se taitaa itse asiassa olla osa Perthia) meren rannalla. Syotiin fish'n'chipsit ravintolassa meren rannalla ja koin kauhun hetkia, kun viereiseen poytaan joku oli jattanyt omat fisuperut ja lokkiparvi tuli taistelemaan viimeisista rippeista. Ei auttanut muu kuin vaihtaa poytaa, etta pystyin edes jotenkin nauttimaan ruuasta. Note to self: ala syo kalaa meren lahella. Tai oikeastaan ala syo mitaan jos lahella on lokkeja. Lounashetketkin on stressaavia kun linnut tulee karkkymaan rippeita.
Mutta nyt mina menen nukkumaan. Huomenna olen toissa klo 6 - 14 eli mun pitaa herata ennen viitta. Ja kun palaan toista, taalla on Laura ja Eero! :)
Hyvä Elina, olet reipas! Kohta olette koossa koko konkkaronkka. Terkkuja ja mukavaa yhteiseloa teille.
VastaaPoistaUllis
Vautsi, sä jo siellä palvelet ihmisiä ku vanha ammattilainen! Llloistavaa.
VastaaPoistaMä täällä nautin, kun ei tarvi joka päivä koulun jälkeen lukea fatoa (farmakologia&toksikologia) tai tuntea syyllisyyttä kun ei oo lukenu. Se on ohi nyt! Jauuuuu!!! Happy happy happy!
Millasta oli Elina naida merta? :D Me taalla jo odotellaan, ku tuut toista.
VastaaPoistaOmpa jotenkin hassua, että sä siellä kaukana elelet ihan tavallista arkea, missä ei oikein ole edes mitään kerrotava... ?! Täällä sitä samaa, työviikot hujahtaa Suomessakin ohi ihan hurjaa vauhtia vähän vaan pimeämmissä merkeissä.
VastaaPoistaHeidi