Matkaseurueen ensimmainen Perthiin paasija taalla, hyvaa iltaa! Varhain maanantaina aamuyolla paasin siis perille Ausseihin. Vastassa odotti yllattavan viilea yo, kesa on vasta aluillaan, joten yotkin on viela kohtalaisen viileita, vain +15C mika oli yhta paljon kuin Dublinissa paivasaikaan. Onneksi takki oli edelleen mukana, olisi muuten saattanut tulla kylma taksia odotellessa. Mutta paasin turvallisesti perille casa Eastwoodiin, ei huolta aiti ja isa!
Nyt tosin olen mennyt asioiden edelle, enhan ole kertonut mita sita ennen on tapahtunut! Vietin siis ennen mailman toiselle puolen lahtoa mahtavan viikon ystavani luona Dublinissa. Olin perilla viime viikon tiistaina iltapaivalla erittain inhottavan lentomatkan jalkeen. Minuun iski flunssa lahtoa edeltavana perjantaina, enka ollut viela taysin tervehtynyt siita (itse asiassa vasta vahan aikaa sitten olen ollut parempi) ja lentokoneessa istuminen ei juuri auta flunssaan. Lento kesti n. 3h josta n. 2h kuuntelin viereisella penkkirivilla olevan lapsen kitisevaa itkua. Rakastan lapsia, mutta tuo oli jopa minulle liikaa tuossa tilassa. Sen lisaksi lento oli tunnin myohassa ja korvani tulivat laskeutuessa harvinaisen kipeiksi. En kuullut vasemmalla korvalla juuri mitaan koko loppupaivana. Onneksi majapaikassani asui sairaanhoitaja, joka antoi heti troppia kouraan. Valitettavasti Dublinin matka oli siis isolta osin myos toipumista flunssasta perjantain keikkaa varten.
Viihdyin kuitenkin aivan loistavasti Dublinissa: seura oli erinomaista, oli sopivasti mukavaa tekemista ja sain nukuttua todella hyvin koko viikon. Ohjelmasta muodostui seuraava: tiistaina illallinen ravintolassa, keskiviikkona Guinnes Storehouse, torstaina Trinity College ja Dublin, perjantaina sushiravintola & The Cat Empire, lauantaina lento kohti Australiaa. Guinness Storehouse on siis Guinnes museo, joka sijaitsee Guinnesin panimon alueella. Kannattaa kayda jos siella pain liikkuu. Kaytannossa paikka on suuri markkinointitempaus ja aivopesumuseo, missa ei voi olla nauttimatta taysin rinnoin ylakerran nakoalabaarissa tarjoiltavasta “ilmaisesta” Guinnesista. Taman brandin markkinointi on kerrassaan nerokasta, lopussa sita tuli itsekin maksettua yritykselle heidan markkointimateriaalistaan, kun ostin itselleni pienen matkamuiston Storehousen matkamuistomyymalasta. Aivopesua tai ei, ehdottomasti kaymisen arvoinen paikka!
Trinity College taas on vanha yliopistorakennus Dublinin sydamessa. Siella on edelleen koulu ja opiskelijoita, tuli hieman sellainen olo kuin kavelisi Tylypahkan pihoilla, kun kaveltiin upealla kampusalueella. Ei ihan Rauman amk:lla ollut samanlaista ymparistoa. Sisalla oli myos alkuperainen Kelttien kirja ja mieleton vanha kirjasto, joka viimeistaan loi Tylypahka-vaikutelman. Paikka oli vaikuttava, 65m pitkan kaytavan varrella korkeita hyllyja taynna ikivanhoja kirjoja yhteensa n. 200 000 kpl. Kuvia minulla ei paikasta ole, koska niita ei siella saa ottaa.
Itse Dublin oli suuri pettymys. Periaatteessa se on kuin mika tahansa eurooppalainen kaupunki, silla erotuksella, etta se ei ole yhta edistyksellinen. Infrastruktuuri on lapsen kengissa, bussiaikatauluja ei ole nahtavilla missaan, bussit ovat hengenvaarallisia pyorailijoille, silla niiden sivupeilit ovat bussin ulkopuolella keskivertoihmisen paan korkeudella. Aina silloin talloin joku on kuollut taman tyyppisissa bussionnettomuuksissa. Kaduilla kavellessa tulee epamiellyttava kuva irkuista, ei yhtaan Gerald Butleria !!!!! Yopaikkani sijaitsi lahella “Dublinin gettoa”, missa ilmeisesti muotia oli pitaa paalla verkkareita ja/tai pyjamaa. Kylla. Hammentavaa. Tama lista voisi jatkua pitkaan, en aio kyllastyttaa teita taman enempaa.
Perjantai oli ehdottomasti taydellinen paatosilta matkalle: herailtiin rauhassa, nautittiin kiireeton aamiainen (irkkusellainen, kuten joka aamu: pekonia, munia, papuja, makkaraa, paahtista ja teeta. Suoraan sanottuna odotan loppuviikon viileampia paivia, etta paasen juoksulenkille.), myohemmin mentiin ihanaan sushiravintolaan syomaan, sielta pubiin ja lopulta kohti the Academya, jossa soitti maailman mahtavin livebandi, The Cat Empire. Bandi lunasti odotukset moninkertaisesti. Felix Riebl on jumalainen, Harry James Angus on kasittamaton trumpettinsa ja aanensa kanssa, samoin loppubandi. Vain yksi toivebiiseistani jai kuulematta. Bandi on mahtava levylla ja jarjettoman hyva livena. Etta tiedoksi vaan Laura ja Eero, jos ne soittaa matkan aikana kohtalaisen matkan paassa niin mehan mennaan katsomaan! Tassa fiiliksia Dublinin keikalta (tama on kuvattu suurin piirtein samasta kohtaa missa me nautittiin keikasta):
http://www.youtube.com/watch?v=r1Z8xnghNgQ&feature=fvwk
Dublinin matka oli kokonaisuudessaan erittain onnistunut, hieman jai harmittamaan, etta muu Irlanti jai nakematta, mutta kaikkea ei ehdi muutamassa paivassa. Lauantaina kahea-aanisen Elinan matka kohti Australiaa jatkui...lentomatkasta ei oikeastaan sen kummempaa kerrottavaa. Lensin Lontoon Heathrown ja Kuala Lumpurin kautta. Heathrow on muuten hammentavan suuri, jouduin ottaa junan seuraavaan terminaaliin.
Nyt siis kuitenkin turvallisesti perilla maaranpaassa. Maanantai meni melko vasyneissa tunnelmissa, sain kuitenkin avattua pankkitilin. Hammentavaa tehokkuutta! Taalla pitaa olla kaksi tilia, toinen rahoille ja toinen super annuation tili, jonne tyonantaja maksaa elakemaksuja yms. Sita ei ole pakko itse perustaa, mutta tein sen siina samalla. Tiistaina olin tyohaastattelussa Croissant Expressiin ja keskiviikkona aloitin. Voitteko kuvitella kuinka tehokas olen ollut! Oon ollut maassa nelja paivaa joista jo kaksi paivaa olen tehnyt toita. Se paikka on siis lounaskahvila, jossa tarjoillaan taytettyja patonkeja, bagelseja ja croissantteja. Mun duuni on siis keittiossa, teen leipia yms. Pidan tyossani siita, etta sita on aika vahan, huomenna olen toissa klo 10-14 ja ensi viikolla teen 4 paivaa. Ja pidan myos siita, etta saan itse tehda lounaaksi itselleni millaisen leivan haluan. Siinapa ne. Voipi olla etta haen jotain muuta jossain vaiheessa, kunhan ensin ollaan saatu Laurakin toihin.
Mutta taalla on ihana olla. Tykkaan auringosta ja lammosta ja Teijakin on ihan ok. En tosin tykkaa pikkukarpasista, joita lentelee taalla koko ajan naamalle ja suuhun, viimeksi niita ei ollut. Rannalle en ole viela paassyt, mutta jos sunnuntaina on lammin, aion menna sinne siksi aikaa kun Teija on toissa. Tanaan oli viilea paiva ja viikonlopuksi on luvattu viileaa (eli alle +25C).
Meinasin julkaista tassa kuvia, mutta jostain syysta tama lappari ei nyt tunnista mun kameraa, joten sori, niita ei nyt tule.
